Rajavartiolaitos tilasi kaksi massiivista Turva-luokan vartiolaivaa – “Uivia merivartioasemia”

Vartiolaiva Turva on uhkea näky merellä. Alus saa muutaman vuoden päästä kaksi sisaralusta.
Vartiolaiva Turva
Vartiolaiva Turvan erikoisuus on keulan suuri helikopterikenttä, jota voi käyttää myös helikoptereiden tankkaukseen pitkäkestoisella meripelastustehtävällä. Helikopteri voidaan kovassa kelissä tankata jopa siten, että helikopteri on leijunnassa helikopterikentän yläpuolella. Kuva: Aleksi Vienonen

Rajavartiolaitos allekirjoitti keskiviikkona 29.6. sopimukset kahden uuden Turva-luokan vartioaluksen tilaamisesta. Alukset rakennetaan Meyerin telakalla Turussa. Alusluokan esikoinen valmistui vuonna 2014 STX Finlandin Rauman telakalta.

Uusien alusten on määrä valmistua vuosina 2025 ja 2026. Ne ovat pääpiireittäin samanlaisia kuin nykyinen vartiolaiva Turva. Niissä otetaan kuitenkin huomioon ”muuttunut turvallisuusympäristö” eli käytännössä Itämeren alueen kiristynyt turvallisuuspolittiinen tilanne, joka muuttui Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

– Turvallisuusympäristön muutos vaikutti (hankintasopimukseen). On luonnollista, että kun tässä vaiheessa hanketta oltiin, tämä kyettiin ottamaan huomioon. Näitä en voi tässä kuitenkaan avata sen enempää. On tehty muutoksia siihen, miten näiden alusten keräämä valvontatieto voi hyödyntää Puolustusvoimia, Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara sanoo.

Laaja tehtäväkirjo

Uusien alusten tehtäväkirjo on laaja. Ne on ensisijaisesti rakennettu Rajavartiolaitoksen päätehtävää varten, eli merirajan valvontaan ja meritilannekuvan muodostamiseen. Kuten alusluokan ensimmäinen, eli vartiolaiva Turva, uudet alukset on suunniteltu tilanteisiin, joissa merellä joudutaan evakuoimaan suuri määrä ihmisiä merihätään joutuneesta aluksesta.

Aluksissa on otettu huomioon 1990-luvun surullisen kuuluisan Estonian laivaonnettomuuden opit. Aluksella on suuri helikopterikansi, jolta pystyy myös tankkaamaan pelastushelikoptereita merellä. Ihmisiä voidaan evakuoida alukseen sadoittain. Aluksessa on jopa pieni oma sairaala. Myös aluksen käytävät on mitoitettu siten, että niille voidaan sijoittaa paaripotilaita ilman, että käytävät olisivat tukossa.

Turva-luokan aluksilla on myös kyky hinata tuuliajolle joutuneita suuriakin laivoja. Aluksen koneteho on mitoitettu siten, että alus pystyy ottamaan hätähinaukseen minkä tahansa Itämerellä liikennöivän laivan.

Merivartija
Turva-luokan vartiolaivoilla on noin 15 – 20 hengen miehistö. Turvallisuustilanteen kiristymisen takia henkilöstön kasvot eivät saa olla kuvissa tunnistettavia. Kuva: Aleksi Vienonen

Tarkoituksena ei ole, että Turva-luokan alukset hinaisivat laivoja satamiin, vaan tarkoituksena on hätähinaus. Näin varmistetaan, ettei tuuliajolle joutunut alus ajelehdi matalikolle tai karille. Laivojen satamaan hinaaminen kuuluu kaupallisille hinausaluksille.

Alukset korvaavat nykyiset ulkovartiolaivat Uiskon ja Tursaksen. Nämä tulevat pian 40 vuoden ikään. Nyt hankittavien Turva-luokan alusten käyttöikä on noin 30 vuotta.

Uivia merivartioasemia

Alukset ovat operatiivisessa käytössä ympäri vuoden. Myös satamissa ollessaan alukset ovat jatkuvassa lähtövalmiudessa merelle.

– Turva-luokan alukset ovat samalla ”uivia merivartioasemia”, komentaja Marko Aheristo Rajavartiolaitoksen esikunnasta sanoo.

NV-vene
Uudet vartiolaivat partiovat tarvittaessa myös sisäsaaristossa ja rannikolla NV-luokan rib-veneillä. Aluksissa on lähtövalmiina kaksi rib-venettä: toinen on avomallinen ja toinen katettu. Kuva: Aleksi Vienonen

Aluksilla on venekalustoa, jota käytetään saariston ja rannikkovesien vesiliikenteen valvontaan sekä avustus- ja pelastustehtäviin. Aluksilla on kolme venettä. Näistä kaksi on partioveneeksi soveltuvia rib-veneitä. Toinen näistä on katettu.

Moni veneilijä onkin jopa tietämättään asioinut vartiolaiva Turvan kanssa, kun aluksen venepartio on pysäyttänyt merellä tai tullut auttamaan.

Kolmas vene on tarkoitettu sukeltajien käyttöön ja öljyntorjuntatehtäviin.

Vartiolaiva Turvan kotisatama on Upinniemessä Kirkkonummella. Turva siirtyy kuitenkin uuteen kotisatamaan, kun kaksi sisaralusta valmistuu. Kolmelle Turva-luokan vartiolaivalle rakennetaan uusi kotisatama Raaseporin Lappohjaan.

Lue lisää Rajavartiolaitoksen tiedotteesta.

Vartiolaiva Turvan puisella takakannella mahtuisi pitämään suuremmatkin kesätanssit. Laaja takakansi on kuitenkin ensisijassa tarkoitettu öljyntorjuntatehtäviin. Video: Aleksi Vienonen

Suomen merirajojen vartija:

  • Rajavartiolaitoksen suorituskyky avomerellä perustuu pääosin monitoimisten ulkovartiolaivojen jatkuvaan operointiin ja valmiuteen. Ulkovartiolaivat ovat merellä 330 vuorokautta vuodessa.
  • Rajavartiolaitoksella on käytössään kolme ulkovartiolaivaa, joista vain vuonna 2014 käyttöön otettu vartiolaiva Turva on ajanmukainen. Vartiolaivat Tursas ja Uisko ovat elinkaarensa päässä.
  • Rajavartiolaitoksella on vuodesta 2019 alkaen ollut käynnissä Vartiolaiva 2025 -hanke. Hankkeella korvataan vanhentuneet ulkovartiolaivat kahdella Turva-luokan ulkovartiolaivalla. Uudet laivat ovat käytössä 2050-luvulle saakka.
  • Eduskunta on myöntänyt laivojen hankintaan 448 miljoonan euron tilausvaltuuden. Hankintaan tullaan hakemaan rahoitusta myös EU:n rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusinstrumentista.

Aluksen päätehtävät:

  • Rajojen valvonta.
  • Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen.
  • Meripelastus.
  • Ympäristövahinkojen torjunta.

Aluksen muut tehtävät:

  • Sotilaallinen maanpuolustus.
  • Merellisten erityistilanteiden johtoalus.
  • Vesiliikenteen valvonta.
  • Merellisten kohteiden valvonta.

Aluksen mitat:

  • Pituus: 98 m
  • Leveys: 17,6 m
  • Syväys: 5,1 m
  • Koneteho: 12 MW.
Kirjoittaja

JAA

Lue seuraavaksi