Veneilijälle ukkonen on vaaran paikka – Opi tunnistamaan päälle vyöryvä ukkospilvi ajoissa

Moni on lapsesta asti opetettu harhaluuloon, että ukkosta ei tarvitse pelätä. Tämä oppi pätee, kun ollaan maissa ja sisätiloissa. Mutta vesillä ukonilma on aina potentiaalinen vaaran paikka. Ukkonen aiheuttaa vaarallisia puuskatuulia, jotka voivat aiheuttaa veneilijälle todellisen hengenvaaran.
Veneilijälle vaaraa ei aiheuta niinkään salamat, vaan voimakkaat puuskatuulet. Kuva: Henrik Heikkinen - Oma teos, CC BY-SA 4.0

Hellejakso johtaa yleensä ukonilmoihin. Nyt kun hellettä on ollut jo muutaman päivän, ovat salamat ilmestyneet jälleen meteorologien ennusteisiin. 

Vaikka “maakravut” suhtautuvat ukkosiin rennosti, ei veneilijän koskaan kannata – riippumatta siitä, veneileekö sisävesillä, rannikolla vai avomerellä. 

Ukkonen on aina paikallinen sääilmiö. Meteorologien kartat voivat vain kertoa ukkosen mahdollisuudesta, mutta eivät tarkkaan sitä, milloin, minne ja kuinka voimakkaana ukkoskuuro iskee.

Ukkospilvi Helsingin pohjoispuolella kesäkuussa 2013. Kuva: Foreca

Jos säätiedotuksissa on kerrottu ukkosen mahdollisuudesta, veneilijän täytyisi pitää silmällä taivasta. Kun ukonilman mahdollisuus on olemassa, viisas veneilijä valmistautuu myös muuttamaan reittisuunnitelmiaan. 

Jos ukonilma näyttää vyöryvän päälle, pitäisi suunnata viipymättä maihin. Vielä tärkeämpää on jättää lähtemättä vesille, jos säätiedotuksissa on varoitettu ukkoskuuroista ja taivaalle on jo muodostumassa uhkaavia ukkospilviä.

Opi tunnistamaan ukkospilvi!

Vesillä liikkujan on tärkeää oppia itse tunnistamaan ukkospilvi luonnossa ja välttää mahdollisuuksien mukaan niiden läheisyyteen menemistä. 

Merimeteorologi Petri Takala antaa Sääneuvos-verkkosivulla hyviä ohjeita ukkosen varalle. Takala neuvoo, että mikäli ukkospilvi ennättää läheisyyteen, voi veneilijä yrittää etukäteen varautua tulevaan puuskaan seuraavasti: 

– Ensimmäinen arvaus ukkospuuskan voimasta on lisätä vallitsevaan tuulen nopeuteen 8 m/s. Jos pilvi on hyvin uhkaavan näköinen, on syytä lisätä vielä 5 m/s ylimääräistä. Tällöin esimerkiksi 8 m/s leppeästä purjehduskelistä tulee silmänräpäyksessä kesäinen myrsky eli 21 m/s, Takala varoittaa.

Kehittyvä ukkospilvi Pyhäjoella 29.7.2013. Kuva: Foreca

Takala huomauttaa blogikirjoituksessaan, että ukkospuuskan todellista voimaa ei ikinä varmuudella voi ennustaa. Yksittäisten puuskien tiedetään Suomessakin voimakkaimmillaan olleen selvästi yli 40 m/s.

– Ukkospilvi näyttää sivultapäin vain normaalia komeammalta kumpupilveltä. Ensimmäinen merkki ukkosen kehittymisestä on, että isossa kumpupilvessä on ikään kuin monta kumpupilveä toisissa kiinni ja niillä on yhteinen tasainen pilven alaraja, Takala kirjoittaa. 

Tarkemmin katsoessa kuitenkin huomaa, että jokin kohta pilven yläosan kukkakaalimaista rakennetta kohoaa silmin nähden kohti korkeutta. Hetken päästä kyseiseen kohtaan on syntynyt alasimenmuotoinen kuitumaista pilviainesta oleva yläosa.

– Tässä kohtaa pilvi on jo ukkostanut, Takala summaa.

Lähteet: Sääneuvos-verkkosivut sekä Forecan sääblogi

Kirjoittaja

JAA

Lue seuraavaksi