Katso näyttävä sukellusvideo Suomenlinnan hylyistä – Meriarkeologit kartoittavat pinnanalaista historiaa vierasvenesataman edustalla

Suomenlinnan vierasvenesataman kävijät ovat saattaneet huomata, että vierasvenesataman ja Merisotakoulun välisellä vesialueella on aktiivista sukellustoimintaa meneillään. Mitä ihmettä siellä tapahtuu? Veneilyuutiset kävi selvittämässä.
Sukeltajat valmistautumassa. Sukelluksen aikana he kuvaavat hylkyä digikameroilla. Tietokone koostaa kuvista 3D-mallinnoksen jatkotutkimusta ja myöhempää arkeologista kaivausta varten. Kuva: Aleksi Vienonen

Mielikuva Museovirastosta on useimmilla varsin pölyinen. Harva hahmottaa, että Museovirastolla on merellisempikin ulottuvuus. Sen palkkalistoilla on meriarkeologeja, valokuvaajia ja sukeltajia, jotka kartoittavat aktiivisesti Suomen merialueen hylkyjä.

Museoviraston työvene nappaa joukon toimittajia kyytiinsä Helsingin Kauppatorin laiturilta kauniina elokuun alun aamuna. Vene kuljettaa ryhmän Suomenlinnan vierasvenesataman ja Merisotakoulun väliseen salmeen, jossa meneillään on arviolta 1700-luvun lopulta peräisin olevan hylyn meriarkeologiset tutkimukset.

– Suomi on hylkytutkimuksen aarreaitta, koska meidän vesissämme puiset hylyt säilyvät kohtuullisen hyvin. Muualla maailmassa vastaavan ikäiset hylyt olisivat jo ajat sitten kadonneet. Syynä on laivamato, jota ei ainakaan vielä Suomen merialueilla esiinny, Suomenlinnan edustan meriarkeologista tutkimusryhmää johtava Minna Koivikko kertoo.

Tutkimusryhmä tutkii myös toista hylkyä, joka on hieman kauempana rannasta Susisaaren puolella.

Katso sukeltajien kuvaama video klikkaamalla kuvaketta tai tätä linkkiä.

Video: Museovirasto

Hyvä aika sukeltaa

Tutkimustoiminta on juuri nyt aktiivista, koska Helsingin edustan vesi kirkastuu usein loppukesää kohden.

– Syynä on Vantaanjoen puskema liete, joka sotkee näkyvyyden keväällä ja pitkälle kesään. Valumamäärät rauhoittuvat yleensä syksyä kohden, Koivikko kertoo.

Pahimmillaan näkyvyys pinnan alla on vain joitain kymmeniä senttejä, mutta nyt päästään peräti useaan metriin.

Meriarkeologisen tutkimusryhmän johtaja Minna Koivikko antamassa viimehetken neuvoja ja ohjeita sukeltajille. Kuva: Aleksi Vienonen

Koivikko kertoo olevansa Suomen ainoa meriarkeologiasta tohtoriksi väitellyt. Hän on väitöstutkimuksessaan tutkinut juuri Suomenlinnan edustan hylkyjä, jotka ovat ajalta, kun Suomenlinna oli vielä ruotsalainen merilinnoitus. Niitä on uponnut tai upotettu Suomenlinnan ympäristön jopa yli sata.

Vain tukirakenne jäljellä

Nyt meneillään olevassa hylkytutkimuksessa tutkitaan hylkyjä, joissa laho on edennyt jo pitkälle. Jäljellä on usein vain aluksen rungon tukipuut.

Monen mielikuva hylkyjen sukeltamisesta saattaa olla peräisin sarjakuvista ja elokuvista. Hylyt ovat niissä lähes ehjiä ja sisältävät ainakin aarrekirstun tai kaksi täynnä kultakolikoita.

Hylkytutkijan todellisuus on melko paljon arkipäiväisempi. Hylkyjä sukelletaan ristiin rastiin kamerat kädessä, ja tietokone tekee hylyistä 3D-mallinnokset.

Katso video, jossa Kari Hyttinen kertoo hylkyjen 3D-mallintamisesta. Klikkaa alla olevaa kuvaa tai tätä linkkiä.

Video: Aleksi Vienonen

Talven kylminä ja pimeinä päivinä meriarkeologit ja merihistorioitsijat tutkivat hylkyjen 3D-malleja tietokoneen ruuduilta omissa tutkijakammioissaan – ja yrittävät päätellä, miltä laiva on kenties näyttänyt ja mistä se oikein on peräisin.

Vaikka nyt tutkittavat Suomenlinnan hylyt ovat maallikon silmissä vain pohjaan levinneitä puunpalasia, ovat tutkimusaluksen tutkijat silminnähden innoissaan.

Hylyistä ei tiedetä mitään

Tutkijoiden innostuksen ymmärtää, kun selviää, että nyt tutkittavista hylyistä ei tiedetä juuri mitään. Hylyillä ei ole edes nimiä. Tutkijat ovatkin antaneet Merisotakoulun edustan hylylle työnimen ”Hilma”. Toiselle tutkittavalle hylylle on annettu nimeksi ”Irma”.

Meriarkeologien tukialus on kiinnittynyt Suomenlinnan vierasvenesataman ja Merisotakoulun väliselle vesialueelle. Kuva: Aleksi Vienonen

– Nämä työnimet ovat kuitenkin ehkä vähän liian samankaltaiset, koska me koko aika sekoitamme, että kumpi on kumpi. Yleensä puhumme vain pienemmästä ja isommasta hylystä. Tämä Merisotakoulun edustan hylky on se isompi. Se on arviolta yli 30 metriä pitkä, Koivikko kertoo.

Toinen hylky eli ”Irma” on tutkijoiden mukaan kenties mielenkiintoisempi, koska pohjasta on löytynyt myös melko kookas tykki. Hylky on mahdollisesti ruotsalainen tykkisluuppi.

Ruotsin valtion tutkimusprojekti

Viime vuonna käynnistynyt tutkimusprojekti on osa ruotsalaista merihistoriallista tutkimusprojektia, jossa selvitetään Ruotsin sotalaivaston historiaa sen suuruuden aikakaudelta.

Tutkimusprojektissa selvitetään etenkin sitä, miten Ruotsin laivaston suuruuden aikakausi päättyi 1700- ja 1800-lukujen taitteessa.

Katso tutkimusprojektin komea esittelyvideo alla tai tästä linkistä.

Video: Museovirasto
Kirjoittaja

JAA

Lue seuraavaksi